Konkurssi on velallisena olevan yrityksen kaikkia velkoja koskeva maksukyvyttömyysmenettely, jossa velallisen koko omaisuus käytetään yrityksen velkojen eli konkurssisaatavien maksuun. Yrityksen tultua maksukyvyttömäksi yritys voi itse hakeutua konkurssiin jättämällä konkurssihakemuksen tuomioistuimelle.

Konkurssilaissa maksukyvyttömyydellä tarkoitetaan sitä, että velallinen on muuten kuin tilapäisesti kykenemätön maksamaan velkojaan niiden erääntyessä. Konkurssilain mukaan velallista on pidettävä maksukyvyttömänä, jos velallinen ilmoittaa olevansa maksukyvytön eikä ilmene erityisiä syitä olla hyväksymättä velallisen ilmoitusta.

Tuomioistuimelle jätettävän konkurssihakemuksen on oltava kirjallinen ja se on hakijan tai hakemuksen laatijan allekirjoitettava. Konkurssihakemuksessa on oltava muun ohella konkurssiin asettamista koskeva vaatimus perusteluineen sekä velallisen tiedot. Yrityksen oma-aloitteiseen konkurssihakemukseen tulee liittää asianmukainen päätös tai suostumus omaisuuden luovuttamisesta konkurssiin, selvitys yrityksen omaisuudesta ja sen arvosta, tieto velkojen yhteismäärästä sekä luettelo suurimmista velkojista yhteystietoineen.

Velallinen voi oma-aloitteisessa konkurssihakemuksessaan esittää tuomioistuimelle tiettyä henkilöä konkurssipesän pesänhoitajaksi. Tällöin hakemukseen on tarkoituksenmukaista liittää pesänhoitajaehdokkaan antama kirjallinen suostumus tehtävään. Pesänhoitajaksi määrättävän henkilön tulee täyttää konkurssilain mukaiset kelpoisuus- ja esteettömyysedellytykset.

Konkurssihakemuksen vireilletulon jälkeen tuomioistuin käsittelee konkurssihakemusta ja tarpeen vaatiessa kuulee hakemuksen johdosta yrityksen velkojia. Ennen pesänhoitajan määräämistä tuomioistuimen on varattava suurimmille velkojille ja pesänhoitajaksi esitetylle sekä harkintansa mukaan velalliselle, muille velkojille ja palkkaturvaviranomaiselle tilaisuus tulla kuulluksi.

Konkurssi alkaa, kun velallinen asetetaan tuomioistuimen päätöksellä konkurssiin. Tuomioistuin määrää myös pesänhoitajan konkurssin alkaessa. Pesänhoitajia voidaan määrätä useampia kuin yksi, jos se on tarpeen tehtävän laajuuden tai muun syyn vuoksi.

Konkurssin alettua velallinen menettää oikeuden määrätä konkurssipesään kuuluvasta omaisuudestaan. Konkurssiin asettamista koskevassa päätöksessä pesänhoitaja määrätään ottamaan haltuunsa pesän omaisuus, laatimaan pesäluettelo ja velallisselvitys sekä suorittamaan muut pesänhoitajalle konkurssilaissa säädetyt tai muuten pesänhoitoon kuuluvat tehtävät.

Asianajaja Jouni Nikkasella on noin kahdenkymmenen vuoden kokemus konkurssipesien hoitoon liittyvistä tehtävistä. Nikkanen on toiminut kymmenien konkurssipesien pesänhoitajana sekä hoitanut merkittävän määrän konkurssiliitännäisiä toimeksiantoja, kuten konkurssipesään palautettavaa omaisuutta koskevia takaisinsaantioikeudenkäyntejä, osakeyhtiölain mukaisia vahingonkorvausoikeudenkäyntejä sekä talousrikosoikeudenkäyntejä.

Mikäli konkurssiin hakeutuminen, konkurssihakemuksen laatiminen, konkurssipesän pesänhoitajan valinta tai konkurssiin liittyvät takaisinsaantioikeudenkäynnit askarruttavat, asianajaja Jouni Nikkanen on valmis avustamaan teitä.