Vanhempien erotessa lapsen huolto ei muutu eron takia vaan huoltomuoto jatkuu ennallaan, mikäli vanhemmat eivät toisin sovi tai tuomioistuin toisin määrää.

Yhteishuolto
Lähtökohtaisesti lapsi on vanhempiensa yhteishuollossa. Yhteishuollolla tarkoitetaan sitä, että vanhemmat yhdessä päättävät lapsen asioista. Yhteishuolto edellyttää vanhemmilta yhteistyötä sekä keskinäistä kommunikointia lapsen asioihin liittyen.

Rajoitettu yhteishuolto
Rajoitetulla yhteishuollolla tarkoitetaan sitä, että lapsi on vanhempiensa yhteishuollossa, mutta tuomioistuin päättää tehtävänjaosta (tehtävänjakomääräys) vanhempien välillä. Tehtävänjakomääräyksen nojalla toisella vanhemmalla on oikeus päättää yksin erikseen määritellyistä lasta koskevista asioista. Tällaisia voivat olla esimerkiksi lapsen uskonnollinen kasvatus, terveydenhuolto tai vaikkapa passin hakeminen.

Tehtävänjakomääräys on hyvä vaihtoehto silloin, kun vanhemmat pääsääntöisesti pystyvät päättämään yhdessä lapsen asioista ja erimielisyyttä on vain tiettyjen asioiden osalta.

Yksinhuolto
Vaikka yhteishuolto on lähtökohta, päädytään kuitenkin joissakin tilanteissa yksinhuoltoon. Yksinhuolto tarkoittaa sitä, että lapsen huolto määrätään yksin toiselle vanhemmalle. Tällöin huollosta vastaavalla vanhemmalla on oikeus yksin päättää kaikista lasta koskevista asioista. Kun käräjäoikeus määrää lapsen yksinhuollon toiselle vanhemmalle, tulee sille olla erityinen peruste eikä esimerkiksi vanhempien huonot välit välttämättä yksin riitä yksinhuollon saamiseksi. Perusteet yksinhuollolle voisi olla esimerkiksi silloin, kun toisen vanhemman kyvyssä toimia huoltajana on puutteita. Lisäksi peruste yksinhuollolle voi olla esimerkiksi toisen vanhemman passiivisuus, jonka takia lapsen asiat jäävät hoitamatta.

Pääsääntöisesti huollosta erotettavalle vanhemmalla on oikeus saada tietoja (tietojensaantioikeus) lapsen asioista viranomaisilta, kuten esimerkiksi koulusta tai terveydenhuollosta.

Oikeudenkäynti ja asiantuntija-avusteinen sovittelu
Lapsen huollosta voidaan päättää vanhempien kesken tai mikäli vanhemmilla on erimielisyyttä huoltoon liittyen, saattaa asia tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Tuomioistuimessa lapsen huoltoasiaa voidaan käsitellä myös asiantuntija-avusteisessa sovittelussa (follo-sovittelu). Tuomioistuinsovittelussa sovittelijana toimii tuomioistuimen tuomari työparinaan lastenvalvojana tai sosiaalityöntekijänä työskentelevä asiantuntija-avustaja. Sovittelun tarkoituksena on, että vanhemmat löytävät yhdessä ratkaisun erimielisyyttä aiheuttaviin kysymyksiin. Lapsen huollon lisäksi follo-sovittelussa voidaan käsitellä myös lapsen asumista ja tapaamisoikeutta sekä elatusta.