Työnantajalla on velvollisuus viipymättä ilmoittaa poliisille ja aluehallintovirastolle työtapaturma- ja ammattitautilaissa (459/2015) tarkoitetusta työtapaturmasta, joka on aiheuttanut kuoleman tai vaikean vamman. Ilmoitus työtapaturmasta saattaa tulla myös ilmiantona poliisille tai työsuojeluviranomaiselle. Työsuojeluviranomaisen on tehtävä tällaisissa tapauksissa tapaturman tutkinta kiireellisesti. Samoin poliisin on viipymättä suoritettava tapahtumapaikalla poliisitutkinta, johon on kutsuttava työnantaja tai hänen edustajansa.

Työnantajan on tarkoituksenmukaista varata etukäteen tutkintaa varten työpaikan työsuojeluun yleisesti sekä tapaturmaan erityisesti liittyvä kirjallinen aineisto tarkastajan käyttöön. Tällaisia asiakirjoja ovat esimerkiksi työmaan tai työpaikan turvallisuussuunnitelma, tietyn työn ja työvaiheen turvallisuussuunnitelmat, pelastussuunnitelma, työsuojelun toimintaohjelma, vaarojen arvioinnit, huoltokirjat, käyttöohjeet ja perehdyttämistiedot. Tutkinnan yhteydessä asiakirjat tulee esittää tarkastajalle, jotta tarkastaja saa oikean kuvan työturvallisuuteen liittyvistä asioista. Mikäli työpaikalla on kirjaamattomia työturvallisuuteen liittyviä käytäntöjä, kuten esimerkiksi työturvallisuuskierroksia tai työturvallisuuspalavereja, on myös niistä tarpeellista kertoa tarkastajalle.

Työpaikalla tehtävässä tarkastuksessa tarkastaja tekee muun ohella katselmuksen ja haastattelee asianosaisia ja myös vahingoittunutta, jos se on mahdollista. Tarkastaja voi myös keskeyttää työpaikalla tutkintaa haittaavat työt sekä määrätä välitöntä tapaturman vaaraa aiheuttavat tekijät poistettavaksi tarkastuksen aikana annettavalla käyttökiellolla.

Työsuojeluviranomainen laatii tutkinnastaan tarkastuskertomuksen, jossa tarkastaja muun ohella esittää näkemyksensä tapahtumista ja johtopäätöksensä tapaturman syistä sekä antaa tarvittavat kehotukset ja toimintaohjeet. Työsuojeluviranomainen toimittaa tarkastuskertomuksen työnantajalle ja muille velvoitetuille sekä tiedoksi työsuojelupäällikölle, työsuojeluvaltuutetuille ja vahingoittuneelle.

Mikäli työnantaja havaitsee tarkastuskertomuksen tietojen olevan ristiriidassa työnantajan näkemyksen kanssa, on tärkeää, että työnantaja ottaa ilman aiheetonta viivytystä yhteyttä työsuojeluviranomaiseen ristiriidan oikaisemiseksi. Ilman oikaisua virheellistä tai puutteellista tietoa voi päätyä esitutkinta-aineistoon, jos työsuojeluviranomainen katsoo velvollisuudekseen ilmoittaa havainnoistaan poliisille.

Työsuojeluviranomaisella on velvollisuus tehdä ilmoitus poliisille esitutkintaa varten, jos on todennäköisiä syitä epäillä, että työnantajan toiminnassa on tehty työturvallisuusrikos tai muu erikseen määritelty rangaistavaksi säädetty teko. Työsuojeluviranomainen voi myös jättää ilmoituksen tekemättä poliisille silloin, jos tekoa on pidettävä olosuhteet huomioon ottaen vähäisenä eikä yleinen etu vaadi ilmoituksen tekemistä. Tällöin ilmoituksen tekeminen on työsuojeluviranomaisen harkinnassa, eräitä poikkeuksia lukuun ottamatta.

Asianajaja Jouni Nikkanen on työskennellyt työturvallisuusrikos- ja muiden työturvallisuusasioiden parissa jo noin kahden vuosikymmenen ajan. Kokemustemme perusteella työnantajan on syytä harkita yhteydenottoa työturvallisuusasioihin perehtyneeseen asianajajan jo silloin, kun työsuojeluviranomaisen laatimassa tarkastuskertomuksessa havaitaan virheitä tai puutteita, jotka on luettu työnantajan laiminlyönneiksi. Erityisen tärkeää työnantajan oikeusturvan varmistamiseksi on, että poliisin suorittamassa esitutkinnassa työnantajan edustajalla on mukana työturvallisuusrikosasiat tunteva kokenut asianajaja.

Ota yhteyttä ja kysy lisää: asianajaja Jouni Nikkanen, p. 010 5811 442, jouni.nikkanen@laineco.fi