Teknologia-alalla toimivien yritysten on tärkeää suojata kaikki immateriaalioikeutensa. Immateriaalioikeuksilla eli IPR:lla tarkoitetaan tyypillisesti tekijänoikeuksia, patentteja, hyödyllisyysmalleja, tavaramerkkejä, toiminimiä, tietotaitoa ja liikesalaisuuksia. Monille teknologia-alan yrityksille juuri tekijänoikeudet, tietotaito ja liikesalaisuudet ovat keskeisiä menestystekijöitä päivittäisessä liiketoiminnassa.

Immateriaalioikeuksien suojaaminen, hallinta ja kaupallinen hyödyntäminen kannattaa suunnitella huolellisesti ja suunnitelmaa tulisi toteuttaa yrityksen perustamisesta lähtien. Suunnitelmasta käytetään usein termiä IPR-strategia. On tärkeää huomata, että IPR-strategia ei koske vain suuria monikansallisia yrityksiä tai pörssiyhtiöitä, vaan jokaista teknologia-alalla toimivaa pienempääkin yritystä, joka hyödyntää omassa liiketoiminnassaan immateriaalioikeuksia.

Jokainen menestyvä yritys tarvitsee liiketoimintaansa ohjaavan strategian: mitä tehdään, miksi tehdään ja miten tehdään? Missä ollaan nyt? Millä keinoin, missä aikataulussa ja mitä asioita halutaan saavuttaa? Vastaavia peruskysymyksiä tulisi esittää myös IPR-strategiaa laadittaessa. IPR-strategian pitää tukea teknologiayrityksen liiketoimintastrategiaa. Lisäksi IPR-strategiaa tulee päivittää ja muuttaa yrityksen liiketoiminnan kehittyessä ja muuttuessa.

IPR-strategiaa laadittaessa monet yrittäjät kokevat hyödylliseksi lähestyä aihepiiriä iteratiivisesti keskustellen: vapaamuotoinen ääneen ajattelu yhdessä asiantuntijan kanssa on suoraviivainen ja käytännönläheinen tapa jäsentää yrittäjän omia ajatuksia ja päästä rakentavasti alkuun. IPR-strategia voidaan jakaa useampiin eri vaiheisiin: suunnitteluprosessiin, tuotteen tai palvelun kehittämiseen, IPR:ien suojaukseen ja niiden kaupallistamiseen. Lisäksi voidaan erottaa toisistaan toimenpiteet, joita tehdään yrityksen sisällä, sekä toimenpiteet, jotka tehdään yrityksen eri sidosryhmien kanssa.

Yrityksen liiketoiminta määrittelee, mitä immateriaalioikeuksia suojataan, miksi niitä suojataan ja miten niitä suojataan. Näistä kysymyksistä ”miten” on ratkaiseva: lisäarvoa yrittäjälle on vain ja ainoastaan sellaisilla toimenpiteillä, jotka voidaan tehokkaasti ja järkevästi jalkauttaa yrityksen toimintaan. Pelkällä teoreettisella pohdinnalla harva yrittäjä tekee yhtään mitään. Mitä varhaisemmassa vaiheessa strategian käytännön toimenpiteitä aletaan toteuttaa yrityksen päivittäisessä toiminnassa, sitä konkreettisemman hyödyn yritys saa omasta IPR-strategiastaan.

Mahdollisessa yrityskaupassa myyjäyrityksen kaikki IPR:t arvioidaan osana ostajan suorittamaa due diligence -tarkastusta. Viimeistään tässä vaiheessa yrityksen IPR-strategian toteutus tutkitaan tarkasti. Ulkopuolisen tahon arviolla yrityksen IPR:stä saattaa kuitenkin olla merkitystä yrittäjälle jo ennen yrityskauppaa. Huolellisesti laadittu ja käytännössä toteutettu IPR-strategia voi nimittäin toimia tärkeänä positiivisena signaalina esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, jossa teknologia-alan yrittäjä etsii kumppanikseen pääomasijoittajaa.